Sewer sweet sewer*

(*Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien huoneentaulu)

Tämän viikon teema on ollut viemäriputket.

Putkista ei ole vielä kuvia mutta laitetaan muutama viikonlopulta, siltä puolelta taloa missä viemäreitä ei kulje.


Styröksiä siis. Sitä tulee kauttaaltaan kolme kerrosta, eli 150 mm. Ajatus oli että hyvin eristetty sokkeli korvaisi sen neljännen, joka tavallisesti levitetään vielä reunoille. Sininen viiva keskellä lattiaa tarkoittaa portaiden taakse tulevan väliseinän paikkaa, jonka pitää ottaa kuormaa vastaan. Siinä kohtaa on finnfoamia, jolla on perusstyroksia parempi puristuslujuus, ja betonia tulee paksummasti. Systeemin nimi on laatansisäinen antura. Toinen samanlainen tulee vaatehuoneen seinän alle ja vielä yksi pilarin paikka näin:


Kylpyhuoneen sisuksia on myös mietitty. Toiveissa olisi seinässä kiinni oleva pönttö ja käsienpesuallas, mutta niistä tuntuu olevan yllättävän hankala saada tietoa. Tämmöinen Geberitin asennusseinä olisi varmaan kätevä, vielä kun löytäisi jonkun joka noita myy.

Kura-allaskin muuten tuli hommattua, ei tarvinnut viettää unettomia öitä sen takia toisin kuin eräät *köh köh*. Sen kun vaan isäntä käveli rautakauppaan ja otti ensimmäisen vastaantulevan, joka sattui olemaan itse Kurasyöppö. No ei kun kyllä me vähän mietittiinkin, putkimies (Simo Aittola, Pyhäjoen LVI-tarvike) myy Onnista joten sen firman Onnline-allas oli myös harkintalistalla. Hinta oli kutakuinkin sama mutta kun tuo Syöppö nyt sitten käveli kaupassa vastaan niin siihen päädyttiin. Näin meillä on tapana toimia.

Kaupassa käymisestähän meillä on ihan omat herjat muutenkin, samoin kuin johonkin lähtemisestä. Eli tehdäänkö niemelä-lähtö vai keskitalo-lähtö. Ensin mainittu on sellainen että puetaan vaatteet ja lähdetään ja jos jotain jää niin jää. Toinen on sellainen että luetaan lehti loppuun, tsekataan sähköpostit, keitetään kahvit, aletaan pakkailla, vaihdetaan auton renkaat ja palataan vielä neljä kertaa hakemaan unohtuneita tavaroita. Kaupassa käynnin suhteen keskitalo kiertää kaikki hyllyt, vertailee hintoja, katselee uutuuksia ja harkitsee tarkkaan minkä värisiä omenoita ottaisi. Niemelä kerää mitä lapussa lukee ja katsoo kotona mitä tuli ostettua.

Kuvitusta

Nyt on kaikki välipohjapalkit nosteltu paikoilleen. Tämmöisten varassa sitä sitten joskus kävellään meidän yläkerrassa:


(Tyhjiin reikiin on jälestä päin lyöty kampanaulat. Ja noita kuvassa näkyviä pultteja haettiin pitkin maakuntaa.) Palkit tulee sitten noihin kenkiin näin:


Palkit ovat vielä irrallaan, tulevat sitten kampanauloilla kiinni aikanaan kun ehditään passin kanssa mittailemaan lattia suoraksi.

Valloitustorni on tehnyt tehtävänsä, valloitustorni saa mennä. Se on nyt osina pihalla. Tässä vielä Jannen huone:

(Ei niitä huoneita ole oikeasti jaettu vielä mutta tämä on yläkerran kammareista se, josta ei pääse parvekkeelle, joten oletan että se jää Jannelle.)

Palkkiloita

Välipohjan palkit pitää saada pois tieltä, että pääsee tekemään lattiaa. Pistetään paikoilleen niin ei tarvi roudata ees taas. Haastavimmaksi tehtäväksi tässä operaatiossa osoittautua oikean mittaisten pulttien saaminen: lopulta Kemistä ja Oulusta tilaamalla saatiin haalittua tarpeeksi. Eipähän tule nyt muoviin reikiä.

Kamera unhoittui raksalle kuvineen, päivitän sitten kun vehje kotiutuu. Jos ei viikon sisään ala kuulua niin hätyytelkää.

Depressiivinen vaihe

On kai siellä raksalla jotain tapahtunut; muussa tapauksessa olisi syytä epäillä että Kimmo on viettänyt iltansa Nesteen baarissa. Kotona sitä ei ole ainakaan juuri näkynyt. Itse en ole käynyt paikan päällä pariin viikkoon, josta syytän perinnöllisen maanis-depressiivisen luonteeni depressiivistä vaihetta sekä kakaroita joiden raahaaminen raksalle on vaikeampaa kuin hammaslääkäriin. Hammaslääkäristä saa sentään tarroja.

Talo on nyt kääritty muoviin kauttaaltaan ja kameraan oli ilmestynyt seuraavanlaisia kuvia.


Alemmissa kuvissa on saunan seinä, jonka rakenne on mietitty tarkkaan Parmacon kahvipöydässä. Kimmo kertonee enemmän kun ehtii.