Ryökäle

Olin tulossa päivittämään blogia uusien kuvien kanssa. Oli kuvaa tallin sisuksista, palo-ovesta, lintujen karkottimista ja vaikka mistä.

Mutta tekniikka voitti ihmisen jälleen kerran. Hukkasin kaikki koneelta, ja tyhjensin vielä varmuuden vuoksi kameran muistikortinkin. Niin että nyt ei sitten ole kuvia. Vain sanahelinää.

Tallin seiniin on ripusteltu höyrynsulkumuoveja ja lattiassa on styroksia ja viemäriputkea. Katosta vielä karkaa lämpö, paitsi pannuhuoneesta. Se on nyt kokonaan eristetty, koska siellä sijaitsee vesimittari jota varjellaan kuin kruununjalokiveä: käydään peittelemässä iltaisin ja laitetaan lämmitintä jos näyttää tulevan pakkasta.

Valasbongarit ovat ehkä ihmetelleet, mikä punainen valo vilkkuu talon sisällä. Se ei ole varashälytin, eikä kattopalkin päälle unohtunut Pink Floydin Pulse. Jos menee sisälle asti, hyväkorvainen kuulee ujellusta. Se on valkoinen kotelo, joka vilkkuu ja vikisee ja pitää linnut loitolla. Autotallin kutsumattomia vieraita torjutaan perinteisemmin keinoin: räystäälle on istahtanut pöllöveistos. Laji on toistaiseksi määrittämättä - ehkä se pienikokoista huuhkajaa markkeeraa. Tai sitten se on niitä Tyrnävän Mummun maalauksissa esiintyviä yleispöllöjä. Toivottavasti pikkulintujen petolajintuntemus ei ole yhtään minua paremmalla tolalla ja pöllö kuin pöllö kelpaa pelottimeksi.

Täällä on muuten hirveät määrät joutsenia; enemmän kuin keväällä, väittäisin. Illalla hämärän tullen kuuluu jatkuva kaakotus kun ne lentävät raksan yli yöksi rantaan, kaikki samaan suuntaan. Party!