Tiilen tiileen liitämme

Märkätilojen seinien rakentaminen jatkuu; kuvasta näkyy erinäisiä yksityiskohtia. Se on otettu kodinhoitohuoneesta pesuhuoneeseen, suihkujen paikat on siinä missä vesiputket (ne siniset ja punaiset) törröttää.

Seiniin muurauksen taakse reippaat muurarit naulasivat vielä levyt jotta villat pysyisivät kunnolla paikoillaan. Tuonne väliin ei pitäisi kosteutta mennä missään tapauksessa mutta levy on joka tapauksessa samaa kosteudenkestävää tuulensuojaa kuin seinän ulkopuolella.

Tiiliä on aika sekalaista seurakuntaa, lahjaksi saatuja pieniä moduulitiiliä ja kaupasta ostettuja harkkoja kahta vahvuutta. Niitä sitten sovitellaan paikoilleen sen mukaan mihin parhaiten passaa: laatoitettaviin pintoihin yritetään säästellä ostoharkkoja koska niistä saa helpommin tasaisen pinnan. Vahvemmista harkoista tehdään saunan takaseinä, joka on kantava.

Uuden alku

Unohtakaa smyygit, nyt alkaa tulla seinää! Kyllä kännykkäkamera on kätevä: illalla tupsahteli sähköpostiin työmaalta kuvia.


Jokusen kierroksen saa vielä muurata mutta kyllä siitä pesuhuoneen seinä tulee.

Hiljaista on.

Ihan tiedoksenne vaan että blogi ei päivity koska ei ole juuri mitään päivitettävää. Kaikenlaista on raksalla nysvätty mutta näkyvää jälkeä ei juurikaan ole tullut. Ovia mietitään yhä ja ulkovaloja. Tai no ei valoja enää juuri mietitä, Airamin Linet laitetaan seiniin ja vastaavat tolpat maahan kunhan vain saataisiin tilattua ne. Smyygeihin on värkit ja maalit olemassa, ehkäpä jo niistä lisää seuraavaksi!

Liilaa ja punaista

Tässä se nyt on, meidän keittiö:

Ja eteinen, kodinhoitohuone ja pikkuvessakin kätevästi samassa läjässä. Näitä tilatessa olimme kovin optimistisia ja kuvittelimme että tähän aikaan ne voisi jo nostella seinille. Vähänpä tiesimme siitä kuinka kauan ulkopuolen tekeminen vie. Nyt vain koitamme varjella kaappeja enimmiltä kolhuilta seuraavat kuukaudet.

Toisessa läjässä on kaapinovia. Punaiset menevät kodinhoitohuoneeseen, liilat vessaan. Ainakin tässä tilassa ja valossa pidän väreistä kovasti, lopulliset päätelmät voi tietysti tehdä vasta sitten kun ovet ovat paikallaan valmiissa huoneessa.


Ulkokuorta sitten. Uusia asioita sitten edellisen päivityksen ovat ruskeat vaakapanelit siellä täällä ja vesipellit suurimmassa osassa ikkunoita. Ovista on vielä kaupanteko kesken.

(Jonakin päivänä minä vielä hankin kameran jolla saa rakennuksista suoraseinäisiä kuvia)

Samaa rataa

Julkisivuhommia riittää edelleen. Kunhan se tulee valmiiksi niin sittenhän ollaankin jo kutakuinkin siinä pisteessä mistä keskivertoelementtirakentajat aloittavat. Ei muuten naurata yhtään.

Ulkovalaistusta on vähän funtsailtu, seinälamputhan saisi kätevästi paikoilleen nyt kun laudoitus ei ole vielä ihan ummessa. Ihan hyvännäköisiäkin malleja näkyy markkinoilla olevan, sitten pitäisi vain tietää että mikä niistä myös valaisee riittävästi. Sellainen ulkovalo, joka lähinnä ilmaisee itsensä, ei ole kovinkaan käytännöllinen siellä missä katuvalojakaan ei ole.

Keittiökalusteet tulevat huomenna. Harmi ettei ole vielä seinää mihin ne laittaisi. Onneksi autotallissa on tilaa!

Kuvia tulee taas sitten kun joku käy valoisaan aikaan näyttämässä työmaata kameralle.

Vielä on lautaa jäljellä

Julkisivun tekeminen jatkuu edelleen. Hidastahan se on käsin naputella laudat paikoilleen, mutta tuleepahan sitten hyvä. Pyssy kuulemma niittaa naulat helposti liian syvään, siksi se on pannassa tässä kohtaa. No lopetetaanpa selittely ja pistetään kuvia, sitähän se kansa vaatii.

Siinä on pihan puolen seinää. Sitten meillä on ruokailutilan ikkunassa vesipelti paikoillaan, mutta smyygien arvoitus jää yhä ratkaisematta.



Näin tehdään autotallin päätyä:



Ja tältä se näyttää nurkimmaista lautaa vaille valmiina:


Nosturi on lainavehje, siitä on ollut paljon iloa. Myös lapsille.

Talon sisällä ei ole kukaan käynytkään moneen viikkoon, mutta varaudumme jo talvikauteen: putkimies on käynyt tekemässä taikojaan niin että tarvittaessa saamme lämpimän veden virtaamaan lattialämpöputkissa myös sisällä. Autotallissa/varastossa on suorastaan miellyttävää, lämmityksen lisäksi sieltä löytyy nyt myös toimivat pistorasiat ja valokatkaisijat. (Emme siltikään aio muuttaa sinne.)

Ulko-ovista ja portaista on lähetetty tarjouspyyntöjä aika moneen suuntaan, mutta ilmeisesti tekijöillä on asiat niin hyvällä mallilla ettei niihin tarvi vastata. Ovista on tullut yksi tarjous Oulaisten puusepiltä ja portaista kaksi: Hovinikkareilta ja Puupeukalolta. Se tietenkin tekee valinnan suhteellisen helpoksi.

Arkista aherrusta ja uuniunelmia

Lomat on loppu jo viikkokausia sitten mutta laudoitus sen kun jatkuu. Tahti on tietysti hidastunut kun työmuurahaisen pitää otsa hiessä vielä leipääkin ansaita.

Tänään käytiin neuvotteluja muurarin kanssa, pyydämme alustavaa hinta-arviota leivinuunista. Yksi vaihtoehto on että uhrataan takka jotta saadaan kunnollinen uuni, mutta pistetäänkin leivinuunin luukku lasista ja käännetään se olohuoneeseen päin. Muutama askel lisää kävelyä leipurille ja jauhoja olohuoneen lattialle, mutta sitten tulisijaa voisi käyttää myös tunnelmanluontitarkoituksiin. Ja käyhän se makkaranpaistoonkin. Tää on meistä niinku niin ihQ, mutta ihan samanlaista ei tietenkään kehtaa tehdä.