Jykertämistä

Kimmo on sahaillut autotallin päätyräystäitä oikeaan mittaan ja muotoon. Apuna on tsi-henkilönosturi traktorin trukkipiikeissä. Naapurikylässä eräs isäntä on pudonnut tämän tapaisesta viritelmästä ja katkonut vähintään kaikki kylkiluunsa mutta kyllä tämä on ihan turvallista.

Tämä on nyt sitä nysväämistä mitä tehdään "komian tähären". Viheliäistä hommaa kuulemma, taloon täytyy suunnitella nämä(kin) jutut paremmin. Onneksi on tämä talli johon voi tehdä ensin kaikki virheet.

Autokatos on nyt paneloitu - tekijä poistuu paikalta ilmeisen tyytyväisenä.

Maalari maalasi palkkia

Eilen olimme raksalla koko joukkueen voimin maalailemassa autokatoksen palkkeja. Katos onkin nyt kattoa vaille valmis. Kaunis se on kyllä ihan tuollaisenaankin, mutta kai ne pellit täytyy sinne päälle laittaa ihan käytännöllisyyden vuoksi. Tehdään vahveronvärinen pergola sitten johonkin muualle.

Kyyhkyläiset II

Unikeonpäivänä 10 vuotta sitten Tyhjätasku ja Taivaanrannanmaalari heräsivät mökillä toistensa kainalosta eivätkä enää osanneet lähteä eri suuntiin.

Julkisivu uusiksi!

Rakkahin Tiina! Ja te muutkin.

Rakennuslupa on haettu talolle jonka pääväri on kuultomaali vahvero ja tehosteena tummempaa kuultomaalia. Puuikkunat sitä samaa vahveroa. Kun se vahvero nyt sitten alkoikin näyttää kovin synkältä, päädyimme seuraavaan:

Pääväri vaalea (harmaa?) peittomaali
Tehosteväri vahvero kuultomaali
Ikkunat, katto, rännit ym. peltiosat tummanharmaa (RR23)

Samalla leveä vaakapanelointi vaihtui pystyyn lomalautaan.

Myönnettäköön heti: inspiraatiota etsiskelimme asuntomessutalojen julkisivukuvista.

Saapa nähdä minkälaiseksi julkisivu muotoutuu siihen mennessä kun sitä oikeasti aletaan tekemään.

Minkälaiset ristikotkin niillä on!

Kyläläiset ovat saaneet uutta ihmeteltävää kun ristikot on nostettu katolle. Joo-o, näyttäväthän ne kieltämättä aika hilpeältä.


Korkeamman puolen katto tehdään palkeilla ja niiden nostamiseen ei taida koura enää riittää.

Autotalliakin on tehty vähän eteenpäin. Kimmo sai kuin saikin palkit sahattua muotoonsa käsisirkkelillä ja sukulaismiehet olivat nostelleet niitä päivän aikana pannuhuoneen ja katoksen päälle.

Tolppakengät

Anteeksi hiljaiselo, rakkaat lukijamme! Ja sinäkin, Tiina. Emme suinkaan ole olleet toimettomia, päin vastoin. Autotalli on villoitettu:

Ja katosta kannattaville pilareille valettu kengät:

Katoksen palkkien muotoilu osoittautui haasteelliseksi kun kuviosahassa oli joku vika eikä se tehnytkään suoraa jälkeä. (Sahan käyttäjässä ainakaan vikaa ei ole, sen vaihtoehdon voitte sulkea pois heti.) Käsisirkkelillä saa sahattua suoraa, mutta ei kulmia. Kauneudesta on kärsittävä, mutta kuinka paljon?

Puhallusvillaa vai oikiaa villaa?

Kysymyksen esitti raksalla pyörähtänyt isäntämies. Onkohan tämä nyt sitten sitä oikiaa, Paroc extra näkyi lukevan paalin kyljessä. Sitä veisteltiin tänään autotallin seiniin sopivaksi ja sitten kipsilevyä (knauf) päälle.
Räystäskin alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Minusta se on komia.

Kyyhkyläiset

(Ne joita kiinnostaa vain talon rakentaminen, hypätkää tämä viesti yli)

Minun Ystäväni menee tänään naimisiin. Olen vuosia suunnitellut pitäväni puheen heidän häissään mutta koska en ole nyt paikalla, käytän tämän julkisen puheenvuoron. Sitä paitsi on helpompi kirjoittaa näin kuin puhua silmästä silmään; ei itketä niin kovasti.

Morsian on ollut paras ystäväni ekaluokasta saakka. Ensin meitä yhdisti hevoset: puhuimme hevosista, piirsimme hevosia ja leikimme hevosta. Kun ikää tuli lisää, kestopuheenaiheeksi nousivat tietysti pojat, tai oikeammin niiden puute. Koimme suuria pettymyksiä rakkausrintamalla ja 15-vuotiaan elämänkokemuksella pystyimme ennustamaan että meistä tulee vanhojapiikoja molemmista. Siihen maailmanaikaan Sinkkuelämää ei vielä ollut TV:ssä, joten emme nähneet tilanteessa mitään hohdokasta.

Kuljimme rinta rinnan siihen saakka, kunnes lähdin vuodeksi ulkomaille lukioaikana. Kun tulin takaisin, morsian lähti omalle reissulleen. Luulen, että niillä muutamalla kuukaudella on aika paljon tekemistä sen kanssa, mitä hän on tänään - ainakin maailma muuttui nopeassa tahdissa vähemmän mustavalkoiseksi.

Seuraavana syksynä, eräänä sunnuntaiaamuna alkoi Itä-Suomesta kuulua kummia. Kännykkä piippasi akkunsa tyhjäksi - onneksi Soneralla sinä päivänä tekstiviestit maksoivat vain kymmenen penniä kappale. Morsian siellä vasta kotiutuneena viestitti tutustuneensa erääseen humanistiopiskelijapoikaan eikä oikein tiennyt miten päin olisi. Ei hän ollut tällaiseen tilanteeseen oikein varautunutkaan: opiskelemaanhan sitä piti mennä eikä miehiä katselemaan, ikihyviksi ihastumaan nyt varsinkaan.

Ja näin siinä sitten kävi. Vaikka alkutaival oli ehkä vähän takkuinenkin, vuosien varrella särmät ovat hioutuneet niin, että tänään he uskaltavat sanoa tahtovansa rakastaa toisiaan maaperän kaltevuuden suunnasta riippumatta kunnes kuolema heidät erottaa. Parisuhdeasioissa en katso olevani pätevä hääparia neuvomaan, päin vastoin: heillä taitaa olla paljon enemmän viisautta omasta takaa.

Meillä on ollut aikamoinen viikko syntymää, kuolemaa ja vuosien täyttymistä. Ajatukset joko kiertävät kehää tai niitä ei saa kiinni ollenkaan. Silloin on hyvä tietää että rinnalla on ihminen joka tahtoo siinä pysyä vaikka miten kävisi. Lupauksessa on suuri voima.

Vielä lämpimät onnittelut ja virtuaalirutistukset hääparille. Nähdään viikon päästä!

Alusvaatteet eiku...

...-katteet. Talliin.

Aluskate suojaa sateelta sen verran, että talli toimii maalaamona. Räystäslautoja ja -vasoja on valtattu aina tilaisuuden tullen. Ja sitten pääsuunnittelija sanoo: "On se kuitenkin aika tumma..." Huoh. Tässä projektissa suurin ongelma tuntuu olevan väritys.

Tallin ristikot

Sadepäivän terveisiä!
Autotallin päälle nostettiin ristikot traktorin kouralla eilen. Ristikot ostettiin - yllätys yllätys - Parmacolta.

Räystäistä voi aavistella talon väriä, joksi sitten valikoitui Tikkurilan Valtti color 5053 "vahvero"

Kalustekuvia

Tässäpä on pari kuvaa tulevista kalusteista. (Värit on vielä ihan mitä sattuu)
Kodinhoitohuone:


Keittiö:

Keittiökaupankäyntiä

Omega-keittiöllä oli taitava myyjä: menimme katsomaan suunnitelmia ja tulimme ostaneeksi kalusteet koko taloon. Keittiöön, wc:hen* ja kodinhoitohuoneeseen kaapit ja altaat, ja eteiseen ja yläkerran kammareihin liukuovikomerot. Ei aavistustakaan saatiinko halvalla, mutta tuskinpa ihan kauheasti ylihintaakaan luvattiin maksaa. Hinta ei kuitenkaan siitä nouse, vaikka toimitus on vasta ensi keväänä ja muutenkin palvelu tuntui pelaavan ja joustavuutta toimitusaikojen ja -sisältöjen suhteen löytyvän. Asiakas on kuningas ja kuu haetaan taivaalta tarvittaessa.

*Miten ihmeessä tuo taivutetaan? Wc:een? Kertokoon ken tietää)

PS: Kuinka moni tunnustaa zoomanneensa tien nimen näkyviin edellisen postauksen sängynpäätyikkunasta?

Profiili

Päätyjen myötä talon profiili alkaa hiljalleen hahmottua:
Kantava väliseinä nousi pystyyn lauantaina:
Alakerran ikkunan paikatkin on nyt merkattu. Jos aamulla ei tiedä missä herää, on sängynpäätyikkunasta kätevää tarkistaa osoite. Ja se on hyvä merkki jos pihalla näkyy oma fillari.


Huoltopäällikkö suosittelee!