perjantai 28. elokuuta 2009

...katolle hän kiipeää!

Tässäpä viimein piippu pelteineen päivineen:


Muurari tulee maanantaina aloittelemaan uunia.

Eilen vietimme taas iloiset kolme tuntia Vieskan Sisustajilla ja saimme värit lopuillekin pinnoille. Yhteisten tilojen yleissävyä voisi kutsua lähinnä maitokahviksi. Sisällä jatkuu pitkälle sama värimaailma kuin ulkonakin: vaaleaa ja ruskeaa ja siellä täällä tummaa harmaata (RR 23). Ja niitä vihonviimeisiä valkoisia seiniä tuli vielä paljon lisää - paikataan tilanne värillisillä tekstiileillä.

Ja ei kai meidän talo kuitenkaan aivan noin hillityn tyylikäs voi olla. Eteiseen tulee oranssi valopilkku kurasyöpön taakse. Alakerran makuuhuoneisiin tulee isot pinnat punaista ja vihreää. Yläkertaan saadaan Rohkelikkotorni ja Korpinkynnen torni asianmukaisine väreineen.

Nyt on taas reipas riemumieli kun asiat on pyörähtäneet eteenpäin näin hyvin.

tiistai 18. elokuuta 2009

Kajal-rajaukset ikkunaan

Huomio, Outi! Piipunpeltejä odotellessa Kimmo on nyt askarrellut niitä kauanodotettuja smyygejä. Hidasta hommaahan tämäkin on kun joka ikkunanpieli on vähän erilainen, mutta ainakin yksi on valmiina ja tältä se näyttää:


Tuon kummempia ikkunanpielilautojahan meille ei sitten tulekaan. Sitten vielä yksi piipunkuva:


perjantai 14. elokuuta 2009

Yhä ylös yrittää...

Piippua on kasattu jo aika pitkälle. Kuvat ovat tiistailta, sen jälkeen torni on mennyt jo katosta läpi ja odottelee nyt pressulla peitettynä pellityksiä.


Katsokaa kuinka ihana on ilta-aurinko tuossa katossa!

Vielä aikataulutiedotusta: muurari tulee tekemään uunin viikolla 35-36 ja seinäntasoitusjoukkue rynnistää paikalle sen jälkeen, viikolla 37. Tekijää on kyselty myös saunalle ja pesuhuoneelle ja näyttäisipä niitäkin löytyvän syksyn mittaan.

perjantai 7. elokuuta 2009

Piipunpaloja ja Värisilmää


Eilen Sakari ja Kimmo kävivät ostoksilla ja tulivat Schiedel Isokern-palikoiden kanssa takaisin. Tiilipiippua meille ei pysty tekemään suojaetäisyysvaatimusten vuoksi: kattopalkkien väli on liian kapea. Harkkohormejakin on monenlaisia ja päänsäryltä välttyäksemme valinta tehtiin vanhalla tutulla menetelmällä: otetaan se, mitä kaupan hyllystä löytyy.

Tänään taas laahustimme kolme tuntia sisustusmyyjän perässä Ylivieskan Värisilmässä. Sinä aikana tulimme vähän hullua hurskaammaksi lattian ja laattojen osalta, mutta kaikki muu jäi vielä seuraavaan tapaamiseen. Ammattiapu on tässä kohtaa ihan paikallaan: neljän samankokoisen, samanhintaisen ja näennäisesti samanvärisen lattialaatan erot eivät ihan aukene näillä silmillä.

Kuivien tilojen lattiat menevät nyt sitten muoville kaikki. Löytyi matto joka oli vinkeän näköinen mutta ei pomppaa liikaa silmille, ei yritä esittää puuta mutta ei myöskään aiheuta välittömiä takaumia 80-luvulta, eikä hintakaan päätä huimaa. Kuvaa saattaa tulla jos löytyy jostain päin internettiä.

Ja vaikka olen tainnut olla äärimmäisen vakaasti sitäkin mieltä että harmaata laattaa ei meidän kylppäriin tule niin tuleepa kuitenkin. Ja aika paljon vielä. Niin kauniilta se punainen kaapinovi näytti tummanharmaata vasten että kodinhoitohuoneen lattiaan ei paljon jäänyt vaihtoehtoja ja sitä myötä pesuhuoneen lattiakin oli selvä. Ja kun myyjä sai vielä vakuutettua että tummaa taustaa vasten meidän fiinit seinäposliinit pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, se sama harmaa päätyi seinällekin. Ja vielä vessankin seinälle, kun mätsäsi ryökäle violettiinkin. (Tässä välissä voi taas osoitella sormella heikkoa virranvietävää ja nauraa.)